Viimeisen kuukauden aikana matka Oulusta Kajaaniin on taittunut yllättävän verkkaisesti. Pahimmillaan junani on ollut menomatkalla yli tunnin myöhässä. Ouluun taas on äärimmillään saavuttu 1 h 20 min aikataulusta perässä. Opiskelijaillan alusta en sentään ole myöhästynyt enimmillään kuin 30 minuuttia. Mitään katastrofia ei siis ole tapahtunut. Kävipä kertaalleen niinkin, että konduktööri jätti sarjalippuni leimaamatta, kun oltiin jälkijunassa. Tulipahan säästöä OPKOlle.

Junamatkailussa on kyllä monia hyviä puolia: voi tehdä hommia, säästää hiukan luontoa jne. Kiva on myös seurata kevään etenemistä (josta nämä matkaa hidastavat routavauriot tietysti myös kertovat). Voi ajatella, että viikko sitten tässä kohden oli vielä lunta tai, että pari viikkoa sitten oli vielä matkaan lähtiessä pimeää.