Tärkeintä ovat teot

Artikkelin indeksi
Tärkeintä ovat teot
Jeesuksen seuraaminen
Jumalan teot
Työntekijän kuulumiset
Ystäväpäivä 26.2. Kuopiossa
Rukousaiheita
Talous
Kaikki sivut

Saunailta NuuvinniemessäSaunailta NuuvinniemessäPieksämäen OPKOn illassa puhuttiin elävästä Jumala-suhteesta. Ilta herätti minussa seuraavia ajatuksia: kristinusko ei ole vain teoriaa ja ideaa, vaan se on elämäntapa joka toimii käytännössä. Kysymys ei ole asiasta, joka luetaan kirjasta ja sen jälkeen tuumataan, että olipa mielenkiintoinen idea. Uskoa on ryhdyttävä elämään rohkeasti todeksi.

Jos kaipaa ja janoaa elävää Jumala-suhdetta, niin se ei tapahdu itsestään, vaan on ryhdyttävä kokeilemaan ja tekemään asioita elämässä. On rukouksessa uskallettava pyytää asioita Jumalalta, on ylistettävä Jumalaa ja luettava Raamattua. Kysymys on harjoittelemisesta ja kasvamisesta, eikä siitä että Jumala yhtäkkiä muuttaa tai tekee meidät valmiiksi. Sellaistakin voi tapahtua ja jokin tapahtuma tai kokemus voi olla käänteentekevä askel omassa uskonelämässä.

Olen pohtinut miksi kristinusko on alennustilassa nykypäivänä, vaikka se on eniten vaikuttanut länsimaalaisen kulttuurin kehittymiseen. Kristinuskon alkuaikoina uskonnollinen ja aatteellinen kenttä oli monenkirjava, mutta se voitti kreikkalaiset filosofiat, koska sillä oli voimakas käytännön sovellus: kristinusko ei jäänyt pelkäksi teoriaksi tai ideaksi. Sitä pystyi elämään todeksi kuka hyvänsä. Varhaiset kristityt harjoittivat luonnostaan diakoniaa eli lähimmäisten rakastamista käytännössä, erityisesti heikko-osaisten. Näin suhde Jumalaan näkyi varhaisilla kristityillä käytännössä: Jumalaa rakastetaan teoilla, jotka kohdistuvat lähimmäisiin. Jumala ei sinänsä tarvitse meidän rakkautta, vaan muut ihmiset tarvitsevat sitä. Ei pidä jäädä omiin hengellisiin sfääreihin, vaan se mitä yhteys Jumalaan on minulle antanut, täytyy kytkeä käytäntöön. Tämän vuoksi kristinusko levisi ja oli elinvoimainen.

Pieksämäen illan tarjoilujaPieksämäen illan tarjoilujaToinen kristinuskon sovellus, joka pakotti ihmiset elämään uskonsa mukaan, johtui ulkoisesta paineesta. Ainoa apu kristitylle vihamielisessä ympäristössä ilman esivallan suojaa oli oma käytös. Oman elämänvaelluksen tuli olla sellaista, mikä ei antanut lisämoitteille sijaa ja sen tuli käytännössä osoittaa panettelut perättömiksi:

Room. 12:17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. 18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra". 20 Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle". 21 Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä. [KR-38]

Kristinuskolla oli myös toinen vahvuus suhteessa kilpaileviin uskontoihin ja elämäntapoihin, nimittäin yksinkertainen ja selkeä elämäntapa. Antiikin kreikan lukuisat eri filosofiset suuntaukset olivat myös elämäntapoja, joita pyrittiin elämään todeksi. Ne eivät olleet uskottavia, koska ne olivat toisiinsa nähden ristiriitaisia ideologisella tasolla. Niiden todeksi eläminen vaati myös koulutusta ja tietoa, johon tietenkään kaikilla ei ollut mahdollisuutta. On selvää, että kristinuskon uskottavuutta syö nykypäivänä eniten se, että siitä ollaan niin montaa eri mieltä. Kirkolla ei ole selkeää ääntä, vaan puhutaan moniäänisestä kirkosta. Sen avulla pyritään kokoamaan kaikki suuntaukset kirkon alle muista kuin kristinuskon ytimestä nousevista syistä käsin. Itseisarvoksi on noussut kirkon jäsenyys hinnalla millä hyvänsä verovarojen vuoksi, riippumatta siitä mitä ihminen kristinuskosta ajattelee.

Varhaisten kirkkoisien teksteissä korostuu marttyyrius, joka tarkoitti, että usko elettiin todeksi hintaa kysymättä. Ihmiset kuolivat sen vuoksi, koska he eivät tehneet käytännön elämässään kompromisseja. He vastustivat voimakkaasti doketistista harhaoppia jossa Kristusta pidettiin näennäisesti ihmisenä ja että hän kärsi vain näennäisesti ristillä. Käsitys Jumalasta, joka ei kärsi johtaa lopulta siihen, että uskonelämän tavoite on välttää kärsimystä tai mukavan elämän vuoksi tehdään kompromisseja uskonelämässä. Vainojen alla tämä johti siihen, että jotkut ajattelivat voivansa uhrata keisarille ja uskoa vain omassa mielessään tai ideatasolla Jumalaan, ilman että uskolla on konkreettisia seurauksia elämään.



Palautelomake

Ota yhteyttä - Kuopio

Sairaalakatu 11
70110 Kuopio
041 434 0377 (Pekka)
     
Osallistu Facebookissa:



Tapahtumat | Kuopio

Kausiohjelma tulossa pian!
Liity jäseneksi

Veritas Forum

VIP

Ruttureppu.fi

ilosanomapiiri

viisikielinen.fi

Nuotta

IFES