Blogit

Blogit

Tällä sivulla julkaisemme mm. OPKOn Arkki-lehden artikkeleita, työntekijöidemme ja opiskelijoiden kirjoituksia. 

Millainen on Jumala, johon sanot luottavasi? Mistä voit tietää, mitä uskosta seuraa? Jumalan ominaisuudet ovat uskon ytimessä. Siksi on olennaista kysyä, miten Jumalaa voi oppia tuntemaan.

Jos sinua pyydetään kuvailemaan itsellesi tärkeää ihmistä, mitä kerrot hänestä ensimmäiseksi? Mainitsetko, että hän on 178 senttimetriä pitkä, hänellä on vihertävät silmät, ruskeat hiukset ja nuorekas pukeutumistyyli? Vai kerrotko ennemmin, että ystäväsi on lämminsydäminen, fiksu ja osallistuu vapaaehtoistyöhön?

Uskon, että suurinta osaa meistä kiinnostaa enemmän jälkimmäisen kaltainen tieto. Myös Jumalan ja ihmisen suhteen kannalta on oleellisinta tietää, millainen Jumala on luonteeltaan, mitä Hän on tehnyt, mitä Hän tekee ja mitä Hän tahtoo.

Me opimme tuntemaan Jumalaa, kun opimme tuntemaan Jeesusta – ja toisin päin.

Uskomme keskiössä ei siis ole esimerkiksi se, miltä Jeesus näytti, miten hän pukeutui ja millaisissa taloissa hänen aikanaan asuttiin. Tällaiset tiedot voivat avata meille joitakin uusia ajatuksia, mutta on elintärkeää olla jämähtämättä vain tällaisiin näkökulmiin. Meitä kaikkia kutsutaan Jumalan Pojan tuntemiseen ja kasvamaan kiinni Häneen (Ef. 4:13–15) sekä kulkemaan Isän luokse Jeesuksen kautta. Hän on tie, totuus ja elämä (Joh. 14:6). Jumala haluaa, että kaikki pelastuisivat ja oppisivat tuntemaan totuuden (1. Tim. 2:3–4). Siis totuuden, ei vain yksittäisiä historiallisia faktoja. Mikä uskomattoman upea ja käsittämätön asia!

Miten voimme oppia tuntemaan Jumalan? Kysymykseen voi vastata ainakin seuraavasti. Me opimme tuntemaan Jumalaa, kun opimme tuntemaan Jeesusta – ja toisin päin. Varmasti näin on myös Pyhän Hengen kohdalla. Jumalan sana, Raamattu, on tärkein lähde, jonka kautta opimme tuntemaan Häntä. Raamatun ahmiminen, lukeminen, opiskeleminen ja mietiskely kasvattavat ymmärrystämme ja tietoamme. Raamatussa Jumala toden totta kertoo meille luonteestaan (pyhyys, rakkaus, totuus), tahdostaan (hyvyys, pelastus) ja kaikesta, mitä Hän on tehnyt ja mitä Hän tänäänkin tekee ihmisten elämissä.

Tämän lisäksi Jumala on antanut meille myös muita Hänen tuntemistaan tukevia lähteitä, kuten lähimmäisemme, seurakunnan, rukouksen ja kirkon opetuksen perinteen. Jumalan tuntemista ei siis tarvitse puristaa itsestä yksin pimeässä kammiossa Raamattu kädessä. Omaan uskon kammioon kannattaa päästää muitakin pohtimaan millainen Jumala on. Jumala on luonut meidät elämään yhteydessä Häneen ja toisiimme, jolloin uskokin avautuu yhteyden kautta.

Kannustan sinua jakamaan muille mitä olet oppinut Jumalasta! Voit vaikka Raamattua lukiessa ja rukoillessa laittaa viestillä ystävällesi jonkin itsellesi kirkastuneen uuden ajatuksen. Näin voimme yhdessä oppia lisää Jumalan luonteesta, tahdosta ja teoista.

Onko väärin, että minusta ei tunnu miltään, ja mitä jos kadehdin muiden kokemuksia?

Jumalan tuntemisen kohdalla on toki tärkeää tiedostaa eräs inhimillisiäkin suhteitamme sitova lainalaisuus: emme voi tuntea toista täysin, vaikka siihen onkin hyvä pyrkiä. En esimerkiksi uskalla väittää, että tunnen parhaan ystäväni läpikotaisin. Tällöinhän tuntisin ystäväni jokaista pienintäkin ajatusta myöten. Joudun toteamaan, että näin ei ole (ja Herralle kiitos siitä!). Jumalan tuntemisen kohdalla huomaamme saman inhimillisen vajavuutemme. Emme voi mahduttaa kaikkivaltiasta päämme sisään ja juuri siksi tarvitsemme uskoa. Uskossa tunnemme totuuden ja luotamme kaikkeen, mitä Jumala kertoo meille itsestään.

* * *

Jumala ja tunteet

Kun haluamme oppia tuntemaan Jumalaa paremmin, katseemme saattaa kohdistua kokemuksiin. Tunnenko Jumalaa tarpeeksi, jos tuntuu siltä, että uskonelämä ei tunnu oikein miltään? Onko väärin, että minusta ei tunnu miltään, ja mitä jos kadehdin muiden kokemuksia? Kokemukset Jumalan läsnäolosta voivat kieltämättä olla ihmiselle merkittäviä, mutta onneksi ne eivät ole uskon mittari. Uskomme on varmalla perustalla, kun se on juurtunut Jumalan sanaan, Raamattuun, joka on muuttumaton. Tämä on varmempi perusta kuin meidän kokemuksemme. Tällöin meitä eivät herkästi heittele myöskään opin erilaiset tuulet.

Toisaalta meidän ei pidä karttaa kokemuksia, vaan voimme suhtautua niihin vapaudesta ja rauhasta käsin – Jumalan Sana pitää paikkansa kaikesta huolimatta. Muiden ihmisten kokemuksia ajatellessa on hyödyllistä kääntyä Jumalan puoleen. Voimme kiittää Jumalaa siitä, että Hän on toiminut jonkun toisen elämässä hänelle merkityksellisellä tavalla ja pyytää luottamusta Hänen lupauksiinsa. Samalla voimme rukouksessa liittyä Psalmin kirjoittajan sanoihin: ”Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan, huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi” (Ps. 38:10) ja luottaa siihen, että hyvä Herramme tietää kaipauksemme ja tarpeemme.

Teksti: Tenho Rajala, Tampereen OPKOn opiskelijatyöntekijä
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

Kansanedustaja Päivi Räsänen oppi Ylioppilaslähetyksessä (nyk. OPKO) lukemaan Raamattua niin, että siihen kirjoitettu laki saa tuomita ja evankeliumi vapauttaa. Hänen ihmiskuvansa ydin on pysynyt samana opiskeluajoista asti: Kristuksen armon vuoksi syntisen ihmisen arvo on mittaamaton.

Kansanedustaja Päivi Räsänen on viettänyt kesää mökillään Hyvinkäällä yllin kyllin, mutta haastattelupäivänä hän on tullut kotiin Riihimäelle tulostamaan puheita. Vaikka hän pitää puheiden pitämisestä, häntä hiukan hirvittää, kuinka moneen paikkaan hän on lupautunut.

Kansainvälinen kristillinen symposiumi Norjassa,  puoluekokous, lukuisia poliittisia ja hengellisiä tilaisuuksia, Räsänen kertaa.

– Niin, ja käräjäoikeudelle pitäisi laatia ennakkovastaus.

Valtakunnansyyttäjä on nostanut Räsästä vastaan kolme syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Työläs oikeusprosessi kestää ehkä jopa vuosia, mutta Päivi Räsänen ottaa sen hänelle annettuna tehtävänä. Hän sanoo taistelevansa Raamatun ilmoituksen ja sananvapauden puolesta.

Puhelin soi. Se on Niilo, Päivin mies, joka kysyy, kuinka kauan vielä kestää. Kansanlähetysopiston rehtori kertoo menevänsä rautakauppaan ja Päivi painaa puhelimen äänettömälle.

Kympin tyttö

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet melkoista pyöritystä mediassa ja poliisilaitoksella.

– Olen kokenut näiden ja muidenkin kipujen keskellä syvää luottamusta Jumalaan. Olen löytänyt itseni tilanteista, joissa kiitän kivuista. Olen ymmärtänyt, että tarvitsen niitä.

Mihin?

– Siihen, että pysyisin nöyränä. Kun Jumala sallii vaikeita asioita, siinä on aina takana rakkaus. Kivulla on merkitystä, jota en vielä edes ymmärrä, Päivi sanoo hiljaa.

Kympin tyttö on aina vaatinut itseltään paljon, eikä Jumalaan nojaaminen ole ollut suorittajalle helppoa.

– Viime aikoina olen huomannut, että Jumala voi antaa pienten juttujen kautta isoja asioita. Hän auttaa minua silloinkin, kun nukun.

Ovet tutkimuksen maailmaan eivät auenneet, mutta kymmenen lääkärin toimessa vietetyn vuoden jälkeen avautui toinen ovi.

Opiskeluaikojen hengellisissä opetuksissa ei kuitenkaan puhuttu nukkumisesta vaan valvomisesta. Kun Päivi muutti Konnunsuolta Helsinkiin opiskelemaan lääketiedettä, hän ei tuntenut kaupungista ketään. Viikonlopuksi kotiin matkustaessaan hän istui täpötäyden junan tavaravaunussa ja katsoi tutun näköistä nuorta naista, jolla oli kiinnostava rintanappi: ”Jeesus on Herra”. Se oli hänen kurssitoverinsa Heini Mäkilä.

Intohimona boksilähetys

Keskustelu sujui iloisesti kohti Itä-Suomea. Tytöt sopivat, että he alkavat käydä yhdessä Ylioppilaslähetyksen illoissa.

– Oli hienoa saada kurssilta uskova ystävä. Pian löytyi muitakin ja perustimme rukouspiirin.

Opiskeluaikojen suuri rakkaus Niilon lisäksi oli boksilähetys.

– Se oli mun juttu, vedin sitä useamman vuoden. Värväsin opiskelijailloissa aina uusia nuoria mukaan. Parhaimpina aikoina meitä kulki ovilla 60 opiskelijaa.

Boksilähetyksessä Päivi oppi johtamaan, puhumaan ja ajattelemaan. Hän tapasi ovilla eri tiedekuntien opiskelijoita, joiden kysymykset saattoivat olla yhtä hyvin filosofiaa, kosmologiaa kuin uskontososiologiaa. Sairaus tai seuraavan päivän tentti eivät olleet syitä jäädä kotiin.

– Kohtasin monenlaista epäilyä ja epäuskoa. Opin perustelemaan uskoani ja Raamatun luotettavuutta. Löysimme paljon etsijöitä, ja monien puolesta saimme rukoilla.

Päivi muuttuu nostalgiseksi muistellessaan torstai-iltoja opiskelija-asuntoloissa ja huokaisee, että vieläkö hän joskus pääsisi oville. Häntä alkaa naurattaa.

– Ihmiset voisivat kyllä säikähtää, jos ilmestyisin oven taakse kertomaan, mitä Jeesus minulle merkitsee.

 

Raastava Raamattu

Ylioppilaslähetys muuttui Päivin opintojen aikana Opiskelijalähetykseksi, mutta ydin pysyi. Se oli lain ja evankeliumin erottaminen.

– Ilman tätä eroa Raamattu on ahdistava kirja. Lain käskyt ovat ankarat, ahdistavat ja kadottavat. Opiskelijalähetyksessä luimme Raamattua niin, että opin erottamaan lain ja evankeliumin.

Tämä on Päivin mielestä olennaista kaiken raamatuntulkinnan kannalta. Jumalan armon varassa synnin tuomitsevia kohtia ei tarvitse selittää pois, vaan ne voi hyväksyä.

– Olen Jumalan kuvaksi luotu ja arvokas ja samaan aikaan läpeensä syntinen. Olen armahdettu Jeesuksen sovitustyön tähden.

Opiskelijoita opetettiin pitämään suurta sanomaa esillä kotimaassa ja ulkomailla. Evankelioiminen ja lähetys olivat mukana kaikessa toiminnassa.

– Muistan esimerkiksi Pekka Jokirannan, joka puhui kristityn valvomisesta. Jos ihminen yrittää valvoa läpi yön rennosti nojatuolissa, hän ei pysy hereillä. Ahkerasti työtä tehden pysyy hereillä paremmin.

Rottaparkoja

Ahkeruuden ihannetta Päivi toteutti myös pyrkiessään tiedenaiseksi.

– Lapsena luin Marie Curien elämästä ja haaveilin, että minusta tulee nobelisti, joka tekee merkittäviä tieteellisiä keksintöjä.

Hän tähtäsi tutkijan uralle ja osallistui ryhmään, joka tutki tauriinia. Hän syötti ainetta rotille ja otti niistä virtsanäytteitä ja pakasti näytteet. Monta kuukautta kestänyt työ joutui tärviölle, kun siivooja irrotti pakastimesta töpselin.

– Rottaraukkojen kärsimykset olivat menneet ihan hukkaan!

Toisessa tutkimusryhmässä Päivi tutki elektronimikroskoopilla leukemiasoluja. Se oli aivan uutta ja mullistavaa, mutta tutkimuksen vetäjä kuoli aivoverenvuotoon.

– Hanke keskeytyi siihen.

Kansanterveystieteen laitoksella Päivi yritti ryhtyä tekemään väitöstutkimusta abortin läpikäyneiden naisten kokemuksista. Silloin Räsäsillä oli jo lapsia ja Päivillä työ lääkärinä.

– Voima ja aika eivät riittäneet.

Ovet tutkimuksen maailmaan eivät auenneet, mutta kymmenen lääkärin toimessa vietetyn vuoden jälkeen avautui toinen ovi. Mannerheimintietä ajellessaan Niilo virkkoi eduskuntatalon kohdalla vieressään istuvalle vaimolle: ”Katso, siinä on tuleva työpaikkasi.” Päivi ei ymmärtänyt mitä mies puhuu. Kun hänet vuonna 1995 valittiin kansanedustajaksi, sanat nousivat mieleen.

– Politiikkaan lähtemisen yksi syy olivat lääketieteen etiikan kysymykset.

Lattian raossa

Kaikissa käänteissä Päivin mukana on kulkenut opiskelijaillassa opittu viisaus: jokainen päivä kannattaa aloittaa lukemalla Raamattua.

– Tätä olen yrittänyt noudattaa, ja nykyään minulla on siihen hyvä mahdollisuus. Otan ensimmäiseksi aamulla käteeni kupin vihreää teetä ja toiseen Raamatun.

Päivi lukee vanhaa nahkakantista kirjaa läpi alusta loppuun uudestaan ja uudestaan. Lukujen määrä vaihtelee, mutta kiireisimpinäkin aikoina hän yrittää lukea edes yhden. Välillä lukeminen on päätöksen voimalla aikaan saatu suoritus, mutta usein käy niin, että umpituttu kohta alkaa elää ja puhutella uudesta kulmasta.

– Jumala rohkaisee ja osoittaa rakkauttaan. Hän näyttää miten syntinen olen ja missä pitäisi muuttua. Raamatun lukeminen on seurustelua Jumalan kanssa.

Fariseus yritti saada Jeesuksen nakitettua tämän sanoista, mutta nainen lattian raossa käsitti paljon enemmän kuin fariseus.

Hiljattain lukuvuorossa oli syntinen nainen fariseuksen kodissa. Jeesus kertoi fariseukselle, ettei hänen jaloissaan kyyhöttävä nainen ollenkaan lopeta, vaan itkee, pesee kyynelillä jalkoja ja kuivaa niitä hiuksillaan.

– Se oli niin puhuttelevaa, että itkin. Nainen ymmärsi paljon Jeesuksen rakkaudesta. Fariseus yritti saada Jeesuksen nakitettua tämän sanoista, mutta nainen lattian raossa käsitti paljon enemmän kuin fariseus. Jeesuksen läheisyys saa aikaan valtavia asioita.

 

Kullalla koristellut vaipat

Esikoisen syntymän jälkeen Päivi sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Se oli synkeä elämänvaihe. Olin odottanut lasta, olin jo 28-vuotias ja minun olisi pitänyt olla onnellinen.

Aikaansaavan tehopakkauksen ei ollut helppo jäädä kotiin ja pysähtyä vauvan rytmiin.

– Samat imetykset ja vaipanvaihdot päivästä toiseen. Imettäminen ahdisti, eikä se aluksi onnistunut. Laskin, miten paljon aikaa minulta tuhlaantuu vuodessa imettämiseen.

Avuksi tuli Martti Luther. Kirjahyllystä löytyi reformaattorin kirjoituksia vanhemmuudesta.

– Luther kuvaili omaa masennustaan ja kertoi isäksi tulemisestaan. Hän tunnusti, että perhe-elämään kuuluu paljon tylsää vaivannäköä, kapaloiden pesemistä, rupien ja rokkojen parantamista.

Päivi koki arkensa kirkastuvan, kun Luther valaisi vaipat kristillisellä uskolla. Kun usko katsoo näitä halpoja ja halveksittuja töitä, se huomaa, että ne on kaikki koristeltu kullalla ja jalokivillä.

– Ymmärsin, että lapsen hoitaminen on kutsumus. Kutsumukseen mennään monesti kivun kautta. Vastoinkäymisiä on helpompi jaksaa, jos niiden alla on luottamus, että tämä on Jumalan kutsumustehtävä minulle.

Viiden lapsen sairastaessa yhtä aikaa oksennustautia Päivi ja Niilo pesivät koko yön lapsia ja taloa ja vaihtoivat lakanoita. Esikoinen yritti ehtiä vessaan oksentamaan, mutta ei päässyt portaikkoa pitemmälle. Kellertävä limainen liemi valui pitkin seinää ja portaita.

– Ajattelimme silloin Niilon kanssa, että tämä on nyt meidän kutsumuksemme, meidän jalo tehtävämme.

Toinen nosti lapsen syliin ja toinen otti käteensä rätin.

 

Teksti: Danielle Miettinen
Kuvat: Ilkka Kontturi
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

Miten saisit naapurisi tai koulukaverisi vakuuttumaan siitä, että Jeesus elää? Joensuun OPKOn opiskelijatyöntekijä Nooa Saarella on ehdotus.

Ruumiin ylösnousemus. Voitto kuolemasta, synnistä ja Saatanasta. Uuden ihmissuvun alku. Uskomme perustus, josta apostoli Paavali lausui näin: "Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja olette yhä syntienne vallassa." (1. Kor. 15:17) Ristillä kuoliaaksi runnellun Messiaan tarinassa tyhjä hauta oli mullistava käänne. Häpeällinen häviö muuttui hetkessä ilosanoman voittokuluksi.

Ihmisten piti kuitenkin ottaa ilosanoma myös vastaan, ettei se jäänyt vain pienen joukkion sisäpiirilegendaksi. Sen täytyi saada sija ihmisissä. Oletko siis koskaan pysähtynyt miettimään, mistä ajanlaskumme alkuvaiheen ihminen saattoi itse asiassa vakuuttua, että Jeesus Nasaretilainen todella nousi kuolleista, kuten hänen opetuslapsensa nyt kaikkialla julistivat? Mitkä kolme seikkaa tukivat tämän sanoman todenperäisyyttä?

Ensiksi hän saattoi matkustaa Jeesuksen haudalle ja todeta, että sisällä ei tosiaankaan maannut enää ketään. Toiseksi hän kykeni kenties etsimään käsiinsä joitain niistä sadoista ihmisistä, jotka todistivat nähneensä Jeesuksen ylösnousseena ja kuulla heidän tarinoitaan. Kolmas mahdollinen vakuuttumisen aiheuttaja oli seurata opetuslasten elämää: miten Jeesuksen ylösnousemus heidän elämässään näkyi?

Viimeksi mainittu on yksi ylösnousemususkon puolustamisen kulmakiviä. Miksi pelokkaat ja harhateillä olleet opetuslapset yhtäkkiä julistivatkin järjettömältä kuulostavaa uutista ristiinnaulitun Mestarinsa kuolleista nousemisesta vailla pienintäkään epäilystä ja olivat valmiit jopa menettämään henkensä tuon sanoman vuoksi? Kuka tekee tällaista valheen vuoksi? Ei ihme, että niin moni 0-luvun ihminen vakuuttui ja kääntyi Herran seuraajaksi.

Entä oletko pysähtynyt miettimään, mistä naapurisi, koulukaverisi, perheenjäsenesi vakuuttuisi, että Jeesus Nasaretilainen todella nousi kuolleista, kuten väität? Toki he voivat matkustaa Jerusalemiin ja tutkia Jeesuksen hautapaikkaa, tai etsiä käsiinsä ihmisiä, jotka kertovat nähneensä Jeesuksen. Voit myös kertoa heille ensimmäisistä opetuslapsista. Todennäköisesti heidät kuitenkin vakuuttaa parhaiten se, että he näkevät sinun elämäsi rakentuvan Kristuksen ylösnousemuksen varaan ja kokevat sen ylösnousemusvoiman, joka sinussa vaikuttaa.

On hyvä pysähtyä pohtimaan eloansa tästä näkökulmasta. Näkyykö minun elämästäni ulospäin se, että Jeesus Kristus nousi kuolleista? Mistä muut voivat sen huomata? Ojentaudunko todella tämän mullistavan totuuden varaan: ohjaako se puhettani, päätöksiäni ja tulevaisuuttani? Koenko ylösnousemuksen muuttavaa voimaa elämässäni? Vai onko se vain asia, jonka myönnän todeksi, mutta jonka varaan en oikeasti käytännössä luota mitään?

Jos toteat tilasi heikoksi, kaiva esille Raamatusta Efesolaiskirjeen 1:17–19 ja rukoile Paavalin rukous. Kun opit tuntemaan Isäsi, identiteettisi kirkastuu ja rohkaistut luottamaan myös siihen, että sama voima, joka nosti Herran haudasta Luojan oikealle puolelle, vaikuttaa myös tänään sinussa. Näin sinusta kasvaa elävä ylösnousemuksen todistus.

Teksti: Nooa Saari
Joensuun OPKOn opiskelijatyöntekijä

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

Monien viestinnän tutkijoiden mukaan viestintä on johtamista ja johtaminen viestintää. Voisivatko Jeesuksen johtajuus, ilo ja rauha maailmassa siis lisääntyä kristittyjen viestintää tehostamalla? Onko Jumalan tunteminen ja tunnetuksi tekeminen inhimillisen viestiliikenteen summaa ja siitä kiinni?

Johannes teki avuliaan tilannearvion jo pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Hän päätti evankeliuminsa rehellisiin sanoihin (Joh. 21:25): ”Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.”
 
Edes aika ei ole ratkaisu Jeesus-kirjaston varastointiin. Vuosituhansia paisuneen pelastustarinan henkilögalleria kasvaa edelleen miljoonien sydänten vauhdilla.

Lähi-idän salaisten kristittyjen tarinat ovat elävä esimerkki Jumalan ajan, paikan ja viestinnän herruudesta.

Jeesuksen olemusta ja tekoja ei siis tässä ajassa vangita missään mediamuodossa täysin. Hän on enemmän ja moniulotteisempi kuin ymmärrämme. Ja toisaalta mitkään algoritmit tai piikkilangat eivät pidätä hänen ydinsanomaansa sen paremmin Kabulissa kuin Pjongjangissa.
 
Lähi-idän salaisten kristittyjen tarinat ovat elävä esimerkki Jumalan ajan, paikan ja viestinnän herruudesta. Lukuisat sukujensa ensimmäiset ex-muslimit todistavat unista ja näyistä, joissa Jeesus on itse ilmestynyt heille. Samalla suvereenilla otteellaan hän on myös johtanut vainotut seuraajansa selittämättömästi yhteen: suljettuihin kokoontumisiin on rukousnäkyjen ja erikoisesti kadonneiden ”oppaiden” avulla löytänyt aivan tuiki tuntemattomia uskovia noin vain.

Kun maailma luo epätoivoisen katseensa yhä uusien ääriliikkeiden voitonjuhliin, Jeesusta sähköverkkojen tai hallitusten kaatuminen ei isossa kuvassa huoleta. Hän voi aina olla läsnä ja koskettaa Pyhän Henkensä kautta niin vuoristoisissa afgaanikylissä kuin iranilaisissa vankiloissa.

Myös kristittyjen keskinäisellä rakkaudella on mahdollisuus loistaa Afganistanista kantautuvien hätähuutojen ajassa. Herrahan on jo vuosia kylvänyt herätystä Lähi-idässä. Ehkä hän tekee ihmeitään seuraavaksi meidän postmodernistien sydämissä – kuolemanvaaraan asti Kuninkaalleen kuuliaisten afgaanisisartemme ja -veljiemme rukousten mukaan.

Katariina Mäkilä
Helsingin OPKOn alumni, Open Doorsin tiedottaja

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

Lisää blogeja

Arkin toimitus
Maailmanmeno on kuin kristillisen kirkon alkutaipaleelta. Seurakunnat elivät silloin Rooman valtakunnan varjoissa. Paineiden keskellä kristityillä...
Arkin toimitus
Kristinusko ei ole jokin aate tai perustu toiveajatteluun. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ovat näistä kaksi erittäin keskeistä tapahtumaa. Tämä kirjoitus...
Arkin toimitus
Varhaiset kristityt uskoivat ja opettivat Jeesuksen nousseen kuolleista hänen ristinkuolemansa jälkeen. Vaikka nykyisin niin väitettäisiinkin, ylösnousemusta...
Arkin toimitus
Jumala on taivaan Isä. Ja samalla tavalla kuin meidän maalliset isämme, hän tykkää antaa lahjoja ja muuta hyvää meille, lapsilleen. Jumalasta kun on kyse,...
Arkin toimitus
Brittiläinen kirjailija ja akateemikko Clive Staples Lewis tuli ensi kertaa tunnetuksi merkittävänä kristittynä ajattelijana julkaistuaan kirjansa Kärsimyksen...
Arkin toimitus
Pitää osata johtaa itseään, ennen kuin voi johtaa muita on sanonta, jolla on vinha perä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmisten johtamisessa on...
Arkin toimitus
Nautin juoksemisesta, Huuhkajista ja lähestyvistä jalkapallon EM-kisoista, salmiakista, puutarhan hoitamisesta, mökkeilystä, elokuvista,...