Afganistanin ja viestinnän Herra

Monien viestinnän tutkijoiden mukaan viestintä on johtamista ja johtaminen viestintää. Voisivatko Jeesuksen johtajuus, ilo ja rauha maailmassa siis lisääntyä kristittyjen viestintää tehostamalla? Onko Jumalan tunteminen ja tunnetuksi tekeminen inhimillisen viestiliikenteen summaa ja siitä kiinni?

Johannes teki avuliaan tilannearvion jo pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Hän päätti evankeliuminsa rehellisiin sanoihin (Joh. 21:25): ”Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.”

Edes aika ei ole ratkaisu Jeesus-kirjaston varastointiin. Vuosituhansia paisuneen pelastustarinan henkilögalleria kasvaa edelleen miljoonien sydänten vauhdilla.

Lähi-idän salaisten kristittyjen tarinat ovat elävä esimerkki Jumalan ajan, paikan ja viestinnän herruudesta.

Jeesuksen olemusta ja tekoja ei siis tässä ajassa vangita missään mediamuodossa täysin. Hän on enemmän ja moniulotteisempi kuin ymmärrämme. Ja toisaalta mitkään algoritmit tai piikkilangat eivät pidätä hänen ydinsanomaansa sen paremmin Kabulissa kuin Pjongjangissa.

Lähi-idän salaisten kristittyjen tarinat ovat elävä esimerkki Jumalan ajan, paikan ja viestinnän herruudesta. Lukuisat sukujensa ensimmäiset ex-muslimit todistavat unista ja näyistä, joissa Jeesus on itse ilmestynyt heille. Samalla suvereenilla otteellaan hän on myös johtanut vainotut seuraajansa selittämättömästi yhteen: suljettuihin kokoontumisiin on rukousnäkyjen ja erikoisesti kadonneiden ”oppaiden” avulla löytänyt aivan tuiki tuntemattomia uskovia noin vain.

Kun maailma luo epätoivoisen katseensa yhä uusien ääriliikkeiden voitonjuhliin, Jeesusta sähköverkkojen tai hallitusten kaatuminen ei isossa kuvassa huoleta. Hän voi aina olla läsnä ja koskettaa Pyhän Henkensä kautta niin vuoristoisissa afgaanikylissä kuin iranilaisissa vankiloissa.

Myös kristittyjen keskinäisellä rakkaudella on mahdollisuus loistaa Afganistanista kantautuvien hätähuutojen ajassa. Herrahan on jo vuosia kylvänyt herätystä Lähi-idässä. Ehkä hän tekee ihmeitään seuraavaksi meidän postmodernistien sydämissä – kuolemanvaaraan asti Kuninkaalleen kuuliaisten afgaanisisartemme ja -veljiemme rukousten mukaan.

Katariina Mäkilä
Helsingin OPKOn alumni, Open Doorsin tiedottaja

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.