Apologianurkka: Uusateismi meni, ja tuli taas Jumalan vuoro

Tuoreimman tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista suomalaisista nuorista miehistä 32 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan. Se on kahta prosenttia vaille yhtä suuri osuus kuin eläkeikäisillä miehillä Suomessa (34%). Ero työikäisten miesten ikäluokkiin nähden on jopa kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. Nuorista naisista vain 26 prosenttia vastasi samoin. Se taas on alle puolet eläkeikäisten naisten osuudesta (58%).

Miksi juuri nuoret miehet pomppaavat esiin tilastoissa? Tutkijoiden mukaan osa ilmiöstä selittyy sillä, että rippikoulun ja seurakuntanuoriajan läheisyys aiheuttaa yleensä nuorten ikäluokan suuremman uskonnollisuuden. Seurakunnissa on pitkään puhuttu miesvajeesta, joten ero sukupuolissa nuorten miesten suuntaan on uusi ilmiö, jolle kaiketi vielä etsitään selityksiä.

Siispä spekuloidaan!

Yksi syy voi löytyä kurkistamalla YouTubeen. Sen parissa aikaansa viettävä näet huomaa ainakin, että uusateismi on päivänpolttavana liikkeenä menneen talven lumia. Google Trends kertoo lisäksi, että Sam Harris ja Richard Dawkins eivät enää niin paljon kansaa kiinnosta kuin aiemmin. 

Onko jotain sitten tullut uusateismin sijaan? Ainakin kaksi ilmiötä nousevat kiinnostavina mieleen. Ne ovat politiikan sukupuolittuminen ja kanadalainen psykologian professori Jordan Peterson. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat niiden maiden joukossa, joissa Peterson on Googlen hakutulosten mukaan ollut suosionsa huipulla viimeisen viiden vuoden ajalta. Raamatusta omintakeisesti luennoiva Peterson on saanut monet kollegansa ja kuuntelijansa kiinnostumaan uskosta, kuten kiertueensa juutalaistaustaisen juontajan Dave Rubinin.

Peterson monen muun tavoin taas liittyy siihen ilmiöön, että moniin länsimaihin näyttäisi revenneen railo nuorten naisten ja nuorten miesten poliittisille näkemyksille. Nuorimpien ikäluokkien miehet ovat karkeasti sanoen oikeistolaisempia ja konservatiivisempia. Naiset taas ovat vihreämpiä ja vasemmistolaisempia.

Niin politiikka kuin Petersonkin ovat heijastuneet monin tavoin uskonnollisuuteen, olipa se toivottavaa tai ei. Kristittyinä tällaisia kehityksiä ei tule jättää huomiotta ja arviotta.
Kun siis maallistuminen etenee, se ei suinkaan tarkoita yksinkertaisesti ateismia. Sen sijaan uskonnollinen monimuotoisuus ja avoimuus lisääntyy ja yllättäviä tilaisuuksia evankeliumille aukenee.

Lähde: Hanna Salomäki, ”Kirkon ja kristinuskon asema Suomessa 2020–2030-luvuilla”, Iustitia 36 (2019): 102-118


Miikka Niiranen
Kirjoittaja on Veritas Forum Finlandin koordinaattori ja Tampereen OPKOn opiskelijatyöntekijä
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2020

Lisää blogeja

Arkin toimitus
Nautin juoksemisesta, Huuhkajista ja lähestyvistä jalkapallon EM-kisoista, salmiakista, puutarhan hoitamisesta, mökkeilystä, elokuvista,...
Arkin toimitus
Olemme sopineet etätapaamisen uskontotieteen apulaisprofessori ja rakkaustutkija Jason Lepojärven kanssa iltapäiväviideksi Suomen aikaa. Kanadan Ontariossa...
Arkin toimitus
IFES on yli 70 vuotta kestäneen olemassaolonsa aikana kasvattanut kymmeniä tuhansia johtajia kaikkialle maailmaan. He ovat saaneet aluksi kokeilla siipiään...
Arkin toimitus
Voisi ehkä vähän raflaavasti sanoa, etten ole oikein seuraajatyyppiäkään. Ehkä tähänkin ajatukseen samaistuu joku. Lapsesta asti olen ollut vähän...
Arkin toimitus
Pohjoisen piispan talvinen työviikko antaa hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea hiippakunnan hengellisen johtajan vastuulle kuuluu. Jukka Keskitalo on antanut...
Arkin toimitus
”Jokaisen hengellisen liikkeen elinvoimaisuus mitataan sen kyvyssä kasvattaa uusia vastuunkantajia.” Nuo evankelista Kalevi Lehtisen viisaat sanat...
Arkin toimitus
Maailman laajimmalle levinnyt kristillinen opiskelijajärjestö IFES julkaisi marraskuussa kansainvälisen tutkimuksen, jossa selvitettiin...