Arkin pääkirjoitus: Sattuman kauppaa – vai onko sittenkään?

Tellus-planeetan viime kuukaudet ovat olleet kuin Hollywoodista. Koronan iskettyä OPKOssa otettiin digikolmiloikka. Verkossa on pidetty nuorteniltoja, opiskelijailtoja, koulutuksia ja työhaastatteluja. Pääsiäispysäkin rukouskonsertti striimattiin Enä-Sepästä kaikkialle Suomeen. Koululaisten actionpäivätkin sujuivat mainiosti verkossa. Toimintaan on eräällä paikkakunnalla osallistunut jopa enemmän väkeä kuin normaaliaikoina. Työntekijämme ovat venyneet melkoisiin suorituksiin. Aplodit heille!

On ollut myös hienoa seurata, miten seurakunnat ympäri Suomen ovat hypänneet omat loikkansa tuntemattomaan. Kirkko voi olla ylpeä tavasta, jolla vanhuksia ja muita riskiryhmiin kuuluvia on autettu ja tavoitettu esimerkiksi soittamalla heille kotiin.

Kristityille koronakriisi on kutsu olla valpas kuin suomenpystykorva. Maailma voi muuttua äkisti. Kukaan ei tiedä kuinka kauan ja millä tavoin poikkeusolot jatkuvat. Joku uskaltaa jopa väläytellä, että paluuta menneeseen ei ole. Tämä voi olla uusi normaali. Siihenkin pitää varautua rukoilemalla ja valvomalla.

Moni pitää koronaa kohtalon oikkuna tai huonon elintarvikehygienian seurauksena. Pelkkien inhimillisten syiden pohtiminen jättää kuitenkin isoja avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on Jumala. Uskallammeko kääntää Jumala-kortin?

Raamatun mukaan kristitty saa elää koronakriisiä tietäen, ettei mikään tapahdu sattumalta. Eihän edes hius putoa päästämme Jumalan sitä sallimatta. Jumala hallitsee valtaistuimellaan, tuli mitä tuli. Hän ei paina paniikkinappulaa. Suuretkaan katastrofit eivät vähennä Jumalan kaikkivaltiutta. Raamattu kertoo sodista, kulkutaudeista, maanjäristyksistä ja kristittyjen vainoista sekä lopun ajan merkkeinä että tuomioina Jumalasta ja Hänen sanastaan luopuneille. Jumalalle historian kaikki vaiheet olivat tiedossa jo ennen maailman syntyä. Ja silti hänen rakkautensa tahtoi tämän ihmiskunnan. Mitä Jumala tahtoo puhua koronan kautta tai miksi hän sallii kaiken tapahtua? Sitä en tiedä.  

Kristityillä on usein tarve puolustella Jumalaa. Eihän hyvä Jumala voi sallia tällaista onnettomuutta, saatikka tahtoa sitä? Raamatun historia kertoo kuitenkin vaiheista, jolloin Jumalan käsi on ollut erityisellä tavalla ihmisten ja kansakuntien yllä. Ne ovat olleet kansankuntien etsikkoaikoja. Terveyden tai talouden romahtaessa pieni ihminen hätääntyy ja voi kokea suurta toivottomuutta. Silloin tulee rakkaaksi kallio, joka ei järky – Jeesus Kristus. Kristityillä on kaiken keskellä toivo. Meidät on kutsuttu johdattamaan tutisevia jalkoja tälle kalliolle, jossa mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.

Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2020

 

Lisää blogeja

Arkin toimitus
IFES on yli 70 vuotta kestäneen olemassaolonsa aikana kasvattanut kymmeniä tuhansia johtajia kaikkialle maailmaan. He ovat saaneet aluksi kokeilla siipiään...
Arkin toimitus
Voisi ehkä vähän raflaavasti sanoa, etten ole oikein seuraajatyyppiäkään. Ehkä tähänkin ajatukseen samaistuu joku. Lapsesta asti olen ollut vähän...
Arkin toimitus
Pohjoisen piispan talvinen työviikko antaa hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea hiippakunnan hengellisen johtajan vastuulle kuuluu. Jukka Keskitalo on antanut...
Arkin toimitus
”Jokaisen hengellisen liikkeen elinvoimaisuus mitataan sen kyvyssä kasvattaa uusia vastuunkantajia.” Nuo evankelista Kalevi Lehtisen viisaat sanat...
Arkin toimitus
Maailman laajimmalle levinnyt kristillinen opiskelijajärjestö IFES julkaisi marraskuussa kansainvälisen tutkimuksen, jossa selvitettiin...
Arkin toimitus
Aloitamme valokuvauksesta Riihimäen ABC:llä. Tuula tarjoutuu auttamaan sähläävää toimittajaa kameratarvikkeiden kantamisessa. Valokuvauksen jälkeen siirrymme...
Arkin toimitus
Mari Turunen astuu sisään hämyiseen thaihieromoon. Häntä ajaa sama välittämisen halu kuin jo parikymppisenä opiskelijana Lontoon kaduilla. Mari tietää, että...