Homo Deus

Israelilainen historian professori Yuval Noah Harari on noussut kirjoillaan maailmanmaineeseen. Ehkä olet lukenut hänen teoksensa Homo Sapiens, Homo Deus tai 21 oppituntia maailman tilasta. Moni länsimainen ihminen ammentaa tällä hetkellä maailmankuvaansa näistä teoksista.

Hararin maailmankuva ei ole kristillinen ja siitä on hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi kirjassaan Homo Deus Harari kuvaa hurjasti ihmiskunnan nousua Jumalan asemaan. Hararin mukaan ihmiskunta on tähän päivään mennessä lähes poistanut tai ainakin radikaalisti vähentänyt nälänhädän ja kulkutautien valtaa ihmiselämään. Myös sodat ovat modernina aikana vähentyneet huimasti ja ovat häviämässä kokonaan.

Harari ajattelee, että kun ihmiskunta on näin varmistanut ennennäkemättömän hyvinvoinnin, terveyden ja sopusoinnun, on ihmiskunnan seuraava päämäärä kuolemattomuus, onni ja jumalallisuus. Hänen mukaansa ihmiskunta pyrkii 2000-luvulla vakavissaan saavuttamaan kuolemattomuuden. Kuolemattomuuden saavuttamiseen laitetaan valtavia summia rahaa ja esimerkiksi Googlella on tytäryhtiö, joka pyrkii tähän tosissaan.

Jos ihmiskunta kykenee poistamaan kärsimyksen ja kuoleman, kykenee se sen jälkeen mihin tahansa ja uskonnot käyvät tarpeettomiksi. Harari näkee, että ihmiskunta tulee hankkimaan itselleen ”jumalalliset luomis- ja tuhovoimat.” Tulevaisuuden ihminen ohittaa fyysisiltä ja psyykkisiltä kyvyiltään nykyihmisen ja näin Homo Sapiensista tulee Homo Deus, uusi yli-ihmislaji.

Harari kuvaa hurjasti humanismia eli ihmisen itsensä palvontaa. Tämä Hararin visio on hyvin toisenlainen kuin kristinuskon opetus lopunajoista. Maailmanhistoria ei kristinuskon mukaan mene lopuksi kohti ihmiskunnan kulta-aikaa, vaan pikemminkin kärsimykset, ahdistukset ja vainot kasvavat. Voi tietenkin olla, että juuri lopunajan ihmiskunnan kuvitelmat omasta jumalallisuudestaan aiheuttavat ennennäkemättömät ahdistuksen ajat. Lopulta on kuitenkin ollut vain yksi jumalallinen ihminen, Homo Deus, Jeesus Kristus.

Santeri Marjokorpi
Kirjoittaja on Perusta-lehden päätoimittaja Suomen Raamattuopistosta.

Kuva: Taneli Törölä

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 4/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi
 

Lisää blogeja

Arkin toimitus
”Täällä tapaatte perheen, jota ette tienneet omistavanne.” Tällä hieman kliseiseltä tuntuvalla lauseella alkoi Etelä-Afrikassa järjestetty IFESin (...
Arkin toimitus
Joskus pitää mennä kauas voidakseen nähdä lähelle. Sananparsi piti paikkansa opiskelijaedustajien Toinin, Hannan ja minun kohdalla viime heinäkuussa...
Arkin toimitus
Lämmin ja rauhallinen ääni, mutta puseron sisällä palaa tuli. Dialogipedagogiikka, metakognitio ja muita vaikeita sanoja. Keskustelen selvästi asiantuntijan...
Arkin toimitus
Konetekniikan opiskelija Joni Vähäaholla on kesäksi mietittynä töitten vastapainoksi monenlaista treeniä. Kun työpäivä vakuutusyhtiö Ifissä päättyy, hän polkee...
Arkin toimitus
Miten olet valmistautunut uuteen kasvukauteen? Olen kylvänyt kirsikkatomaatin, punahatun, sitruunamelissan, minibasilikan ja rosmariinin siemeniä...
Arkin toimitus
Mitä instrumentteja soitat? Aloitin huilunsoiton ekalla luokalla, myöhemmin mukaan tuli piano. Olen myös laulanut aina, mutta viime vuosina olen...
Arkin toimitus
Miksi luet kirjoja? Lukeminen on hauskaa ja rentouttavaa ja se kehittää keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Sosiaalinen media kehittää taitoja...