Jeesus: myytti vai historiallinen henkilö?

 

Kesällä seurasin kristillisen oppilaitoksen mainoksia sosiaalisessa mediassa ja niiden keräämiä kriittisiä kommentteja. Kriitikoiden tärkein lyömäase oli tiede. ”Onneksi uskon tieteeseen, edistykseen ja logiikkaan” vastasi eräskin arvostelija. Sain tietää, että faktoja ja myyttejä sekoittavalla opistolla eletään ”historiakritiikittömässä kuplassa”, että ”tiede on kumonnut” Raamatun ”höpinät” ja että ”objektiivisesti tarkastellen kristittyjen totena pitämä uskomus on humpuukia”.

Samanlainen ajattelu on tullut tutuksi netin ulkopuolella. Ateisti Richard Dawkins esiintyy totuudellisen tieteen esitaistelijana turmelevia uskontoja vastaan. Kirjassaan Jumalharha hän ei juuri anna arvoa Uuden testamentin neljälle evankeliumille historiallisina lähteinä. Dawkinsin mielestä on ”jopa mahdollista vakavasti kyseenalaistaa, joskaan tämä ei ole saanut laajaa tukea, historiallisin perustein, että Jeesus ei milloinkaan elänyt” (s. 111).

Tällaisia kommentteja on mielenkiintoista verrata vaikkapa siihen, mitä alan asiantuntijat oikeastaan ajattelevat. Nykytilanne tiivistetään iskevästi suomalaisten Jeesus-tutkijoiden kirjassa A.D. 30 (s. 118): ”On olemassa käsityksiä, joiden puolesta voidaan esittää niin vahvoja todisteita, että eriävälle kannalle asettuminen olisi älyllinen itsemurha. Käytännössä kaikki tutkijat esimerkiksi uskovat, että Jeesus Nasaretilainen oli historiallinen henkilö, joka ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana Jerusalemissa. Mikäli tämä oletus hylätään, joudutaan samalla hylkäämään suuri joukko historiantutkimuksen metodeita ja toteamaan, ettemme voi tietää historiasta oikeastaan yhtään mitään.”

Tarinalla on monta opetusta. Yksi on tämä: ota selvää historiallisesta todistusaineistosta ja tutkijoiden metodeista, ennen kuin tieteen nimissä julistat Jeesuksen mielikuvitushahmoksi ja Uuden testamentin evankeliumit myyteiksi. Muuten saatatkin vastustaa tiedettä, jonka puolesta juuri puhuit lämpimästi.

Vesa Ollilainen
Kirjoittaja toimii Apologialinjan vastaavana Kansanlähetysopistossa.

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 3/2019. Tilaa Arkki ilmaiseksi
 

Lisää blogeja

Arkin toimitus
Tuoreimman tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista suomalaisista nuorista miehistä 32 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan. Se on kahta prosenttia vaille...
Arkin toimitus
Katri, miksi halusit vapaaehtoistyöhön juuri Afrikkaan? Olin vapaaehtoisena orpokodissa Keniassa Migorin kaupungissa lähellä Viktoriajärveä. Olin siellä...
Arkin toimitus
Anna Ojala osallistui viime keväänä DTS-opetuslapseuskouluun Mauilla, Havaijilla. Koulutus kestää tavallisesti noin viisi kuukautta ja koostuu...
Arkin toimitus
Tellus-planeetan viime kuukaudet ovat olleet kuin Hollywoodista. Koronan iskettyä OPKOssa otettiin digikolmiloikka. Verkossa on pidetty...
Arkin toimitus
Vielä pari kuukautta sitten päiväni täyttyivät opiskelutehtävistä, projekteista, harrastuksista ja ystävien tapaamisesta. Hartaushetket saattoivat...
Arkin toimitus
Apostoli Paavalin aikana elänyt roomalainen filosofi Seneca nuorempi kirjoitti teoksen kaitselmuksesta eli jumalallisesta johdatuksesta. De Providentia...
Arkin toimitus
Kun kysyin työtoveriltani Hanna-Maija Kukkohovilta, 29, saisinko haastatella häntä johdatuksesta, vastaus tuli saman tien. Hymy ja tuikkivat silmät kertoivat,...