Nuorten aktioviikko veti suupieliä hymyyn

OPKOn toimistolla Helsingissä majaili hiihtolomaviikolla iloista nuorten porukkaa. He olivat saapuneet Keski-Suomesta OPKOn järjestämälle aktioviikolle, jossa kierrettiin kouluissa kertomassa Jeesuksesta.

- Me ollaan vierailtu peruskoululaisten uskonnon tunneilla. Ollaan laulettu ja kerrottu siitä, mitä Jeesus on saanut tehdä meidän elämässä. Ja puhuttu Jumalan rakkaudesta ja siitä, miten se on saanut koskettaa. Sitä rakkautta ollaan jaettu, tiivistävät 17-vuotiaat Sofia ja Julia.

Keski-Suomen aktioporukka sai vahvistusta myös pääkaupunkiseudun nuorista, jotka olivat järjestäneet vastaavanlaisen aktiomatkan Keski-Suomeen edeltävällä viikolla. OPKOn koululaistyöntekijä Olli Lehmosen luotsaama nuortentiimi on otettu hyvin vastaan sekä Keski-Suomen että pääkaupunkiseudun kouluissa.

- Vastaanotto on ollut tosi positiivinen. Etenkin nuorimmat lapset ovat ottaneet meidät kuin kavereina vastaan, pari kysyi puhelinnumeroakin, tytöt nauravat.

- Myös vanhemmat koululaiset kuuntelivat meitä varmastikin paremmin kuin opettajia, koska olemme lähempänä heidän ikäisiään ja samassa tilanteessa kuin he. Kyllä sen huomasi, että heitä koskettaa ja he ottavat vastaan sen, mitä puhumme.

Kuin perhettä

Aktiopäivien päätteeksi porukka kokoontui OPKOn toimistolle lepäilemään, katselemaan leffoja ja kasaamaan ajatuksia. Joukkoon liittyi iltaisin välillä myös paikallisia OPKOn nuoria, ja Laukaasta kotoisin oleva Sofia ja jyväskyläläinen Julia kertovatkin jo entuudestaan tutun porukan muodostuneen vähän kuin perheeksi.

- Mä tulin mukaan OPKOn toimintaan jo seiskaluokalla, kun osallistuin ensimmäistä kertaa Ruttikselle. Se oli erityinen kokemus, ja sanoin leirin jälkeen äidille, että haluan seuraavallekin. Nyt olen käynyt nuorten viikonlopuissa. Kaikki tuntee toisensa ja se on tosi kivaa, Sofia iloitsee.

Julia löysi mukaan puolisen vuotta sitten Sofian kutsumana.

- Viime syyslomalla osallistuimme vähän vastaavanlaiseen aktioviikkoon. Sen jälkeen olen oppinut tosi paljon enemmän Jumalasta ja päässyt lähemmäs Häntä. Olen oppinut myös tuntemaan itseäni ja näkemään sitä, millaisena Jumala näkee minut.

Kysyttäessä, aikovatko tytöt osallistua aktioreissuille jatkossakin, hymy kertoo paljon.

- Kun tämä on tällainen perhe, niin miksei tänne tulisi. Kun kuulin tästä hiihtolomaviikon aktiosta, niin totta kai lähdin mukaan. Sitten vasta sunnuntaina rupesin miettimään, että mihinköhän olen oikeastaan suostunut, Julia nauraa.

Artikkeli on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2016. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.

Lisää blogeja

Arkin toimitus
Neljä maasai-soturia ihailee auringonnousua keihäät ja kilvet käsissään. Tansanialainen maalaus on kiinnitetty kolmen neliön ikkunattoman huoneen seinälle...
Arkin toimitus
Kiire on lyönyt yhteiskuntaamme räikeän leimansa. Elämme aikaa, jossa täysi kalenteri, vilkas sosiaalinen elämä ja alati kiihtyvä tempo tuntuvat jo...
Arkin toimitus
Alussa oleva sana ”mutta” viittaa siihen, että edellä on kerrottu kaikkien muiden olleen ihmeissään, kun kuulivat paimenten kertovan joulun ihmeestä.  Oli...
Arkin toimitus
Lahtelaisen lounasravintolan lohikeitossa on enimmäkseen perunoita. Edelliset ruokailijat ovat onkineet kalanpalat. OPKOn opiskelijatyön koordinaattori ja...
Arkin toimitus
Syyskuun Veritas Forumeiden teema Tampereella, Turussa ja Helsingissä oli kärsimyksen ongelma. Käsittelyssä oli klassinen teodikean ongelma: jos Jumala on hyvä...
Arkin toimitus
Raha, seksi ja valta. Näitä kolmea asiaa pidetään Jumalan valtakunnan työntekijöiden yleisimpinä syinä luopua kutsumuksestaan. Useimmiten väsähtäminen ja...
Arkin toimitus
Miten pakanakristittyjen tulisi suhtautua Mooseksen lakiin? Tämä kysymys on Apostolien tekojen keskus. Kun alkukirkon lähetystyö saavutti ympärileikkaamattomat...