"Paremmaksi kuuntelijaksi voi oppia"

Kiinnostu toisten kuulumisista, se lisää hyvinvointia. Muista samalla pitää huolta omasta jaksamisestasi, sairaalasielunhoitaja Tuula Portin rohkaisee.

Aloitamme valokuvauksesta Riihimäen ABC:llä. Tuula tarjoutuu auttamaan sähläävää toimittajaa kameratarvikkeiden kantamisessa. Valokuvauksen jälkeen siirrymme nurkkapöytään puhumaan hyvinvoinnista. Tuulan katseesta välittyy lämpö ja läsnäolo.

Tuula Portin, 54, opettelee pitämään itsestään huolta. Läsnäoloa vaativa työ Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan sairaalasielunhoitajana on kuluttavaa, ja siihen tarvitaan vastapainoa. Sitä löytyy lenkiltä ystävien kanssa ja metsästä, jossa hän nauttii luonnon kuvaamisesta.

– Kun otan rahkasammalta käteen, näen, miten valtavan kaunista se on. Kun näen pienen kukan tai kasvinosan upeassa valossa, haltioidun. Luonto tuo iloa ja auttaa jaksamaan.

Kun Tuula ei ole töissä tai harrastustensa parissa, hänet pitää kiireisenä perhe-elämä. Tuulan perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta, joista enää 16-vuotias kuopus asuu kotona. Lisäksi hän on mummi kolmelle lapsenlapselle.

Sairaalasielunhoitajana

Työssään sairaalamaailmassa Tuula kohtaa ihmisiä, jotka kärsivät. Monien mielikuvissa sairaalasielunhoitajan työ voi yhdistyä ehtoollisen antamiseen viimeisellä rajalla. Se on kuitenkin vain osa sairaalateologin monipuolista työnkuvaa. Siihen kuuluu potilaiden, omaisten ja henkilökunnan tukeminen aina, kun he sitä pyytävät. Tuula toimii myös työnohjaajana ja opettaa tuleville sairaanhoitajille, millaista on hyvä saattohoito.

Ensimmäisten työvuosiensa aikana lähes parikymmentä vuotta sitten Tuula huomasi sukeltavansa liian syvälle ihmisten tarinoihin ja murheisiin. Tunteet tarttuivat. Hän ajatteli, että työtavan on muututtava, muuten hän uupuisi.  

– Tällaisessa työssä pitää omata empaattisuutta, mutta myös itsensä suojaaminen on tärkeää. Minua auttoivat hyvät kirjat, kuten esimerkiksi psykoterapeutti Leena Nissisen myötätuntouupumusta käsittelevät teokset.

Se, että Tuula on joutunut itsekin kohtaamaan kärsimyksiä, auttaa häntä ymmärtämään myös muita kärsiviä. Tuulan kaksi veljeä kuolivat traagisesti ja toisella kerralla hän joutui viemään suruviestin vanhemmille. 

– Ne ovat olleet minulle valtavan traumaattisia kokemuksia.

Lisäksi hänen kehitysvammainen tyttärensä oli kuolla synnytykseen, ja henkeä uhkaavia tilanteita on ollut myöhemminkin.

Veljen kuolema laukaisi hengellisen pohdinnan, jonka seurauksena Tuula löysi uskon Jumalaan.

Prosessi vei Tuulaa kohti kirkollista alaa.

Vuonna 1986 Tuula valittiin Miss Suomeksi, jonka jälkeen hän kiersi muutaman vuoden ympäri maata edustustehtävissä. Hieman myöhemmin hän avioitui ja asettui puolisonsa kanssa Espooseen, jolloin hän sai ajatuksen hakea opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan. Hän oli juuri menettänyt toisen veljensä vain puolitoista vuotta pikkuveljensä kuoleman jälkeen. Surun keskellä hän yritti keskittyä pääsykokeisiin. Hän rukoili, että ovi teologiseen tiedekuntaan sulkeutuisi, jos opiskelu ei ollut Jumalan suunnitelma hänen elämälleen.

Hengellinen hyvinvointi 

Puhe hyvinvoinnista liitetään usein lepoon, ruokaan ja liikuntaan. Tiedämme, että hyvä ruoka on tärkeä osa hyvinvointia eikä kukaan pärjää lepäämättä, ja liikkumisella voimme parantaa monen fyysisen vaivan. Kristittyinä voisimme puhua rohkeasti myös hengellisestä hyvinvoinnista. Mitä se voisi käytännössä olla? Ainakin siihen liittyy hyvä hengellinen koti ja yhteisö, jossa saa kasvaa uskossaan, Tuula pohtii. 

– Kokeneilta kristityiltä kannattaa kysyä, millainen on heidän mielestään hyvä hengellinen koti, ja millaisin perustein he ovat sen valinneet. 

Pysyvin elementti omalla uskontiellään Tuulalla on ollut raamattupiiri, jonka hän perusti ystävänsä kanssa 20 vuotta sitten.

– Se on ollut minulle tärkeä paikka, jossa olen voinut jakaa elämääni, rukoilla ja lukea Raamattua. Sielunhoidollinen ilmapiiri tukee sekä hengellisyyttä että mielenterveyttä.

Tuula toivoo, että jokaisella kristityllä olisi paikka, jossa voi turvallisesti juurtua Jumalan sanaan. 

“Sinulla on velvollisuus sanoa ei” 

Kristillisissä piireissä on tärkeää muistuttaa, miten tärkeää on huolehtia omasta jaksamisesta.

– Usein tulee olo, että näissä piireissä pitäisi mennä lähimmäisen hätä edellä. Jos puhuukin omasta hyvinvoinnistaan, joku voi kokea, että se poikkeamista hengellisestä hyveestä.

– Kukaan toinen ei tiedä voimavarojasi eikä sitä, miten täynnä kalenterisi on. Siksi sinun on oltava itsesi puolella ja opittava sanomaan ei, kun rajat tulevat vastaan. Siihen sinulla on oikeus ja velvollisuus,Tuula rohkaisee.

Rohkeasti terapiaan

Ne ajat ovat onneksi jääneet taakse, jolloin esimerkiksi masennusta saatettiin hoitaa joissakin kristillisissä piireissä pelkästään rukouksella.

– Onneksi nyt ymmärretään, että masennus tarvitsee usein parantuakseen sekä lääkehoidon että terapia- tai sielunhoitosuhteen. Toki rukoilevat ystävät ympärillä ovat kullanarvoisia. 

– Ammattiauttajanpakeille voi ja kannattaa lähteä rohkeasti tilanteen niin vaatiessa.

Milloin sitten voisi olla oikea aika hakeutua terapiaan? 

– Sanotaan, että psyyke ei voi ennen kuin se voi. Usein on siis niin, että paineen ja pahan olon täytyy kasvaa riittävän suureksi, että kynnys avun hakemiseen madaltuu. Onneksi nuorten kynnys hakeutua terapiaan on nykyisin paljon pienempi kuin aikaisempien sukupolvien.

Trauma kehossa

Tuula teki sairaalasielunhoidon erikoistumiskoulutuksensa lopputyön aiheesta ”Trauma mielessä ja kehossa”. Hän sai sitä kautta ymmärrystä omiin traumoihinsa. Hän ymmärsi myös, että vakavasti traumatisoitunut hyötyy puhumisen lisäksi kehotyöskentelystä.

– TRE (Trauma Releasing Exercises) on menetelmä, joka voi auttaa trauman purkamisessa kehosta. Lisäksi olen kuullut, että monet ovat saaneet apua EMTR-silmänliiketerapiasta (Eye Movement Desensitization and Reprocessing).

Tuulalle oivalluttavin kokemus kehon ja mielen yhteistyöstä on muutama vuosi sitten käyty koulutus Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena.

– Siinä edistettiin tasapainoisen hengityksen oppimista eri keinoin. Huomasin koulutuksen hyvinvointia lisäävän vaikutuksen muun muassa oman ylivireystilan tasaajana ja parempana nukkumisena. Siitä on ollut apua myös asiakas- ja potilaskohtaamisissa. Esimerkiksi oman hengityksen syventämisellä ja rauhoittamisella voi rauhoittaa myös toista.

Mitä sinulle kuuluu? 

Yksi tärkeimmistä hyvinvointia tukevista asioista on Tuulan mielestä läsnäolo ja aito kiinnostus toisen kuulumisista.

Tämän aiheen parissa Tuulan silmät kirkastuvat entisestään. 

– Yksi kaikkein hoitavimpia asioita ihmisenä on, että tulemme kuulluiksi ja nähdyiksi.

Tuula rohkaisee kysymään, että mitä sinulle oikeasti kuuluu, ja sen jälkeen pysähtymään oikeasti kuuntelemaan. Jos toisella on rankempaa kerrottavaa, hän ei yleensä halua kuulla ohjeita tai suuria lohdutuksen sanoja.

– Voit viestittää toiselle, että tuo mitä kerrot, kuulostaa tosi rankalta. Kiitos kun luotit muhun ja uskalsit kertoa. Miten olet jaksanut kaiken tämän keskellä?

Tuula rohkaisee, että jokainen voi opetella kuuntelemisen taitoa. Kun keskustelet ja kysyt kuulumisia, ja huomaat mielessäsi yllykkeen kertoa omia juttuja, voit tietoisesti pitää omat ajatuksesi taustalla, ja keskittyä aktiivisesti kuuntelemaan toista.

– Jollekin voi olla aivan tajuttoman kannattelevaa, että joku kuuntelee ja on kiinnostunut. Meillä on jokaisella niin syvä tarve sille, että joku näkee minut. Hyvä kuuntelija on myötätuntoinen, hän ei moiti eikä neuvo. 

Läsnäolo ja toista varten oleminen kietoutuvat olennaisesti hyvinvoinnin teemaan.

– Olisi tosi tärkeää, että jokaisella olisi edes yksi ystävä, jolle soittaa, kun on paha olla. Me tarvitsemme toisiamme. Yksin emme tässä elämässä selviä. 

Teksti ja kuvat Ilkka Kontturi

Juttu on julkaistu alunperin Arkin numerossa 4/2020. Tilaa Arkki ilmaiseksi

Lisää blogeja

Arkin toimitus
Maailman laajimmalle levinnyt kristillinen opiskelijajärjestö IFES julkaisi marraskuussa kansainvälisen tutkimuksen, jossa selvitettiin...
Arkin toimitus
Aloitamme valokuvauksesta Riihimäen ABC:llä. Tuula tarjoutuu auttamaan sähläävää toimittajaa kameratarvikkeiden kantamisessa. Valokuvauksen jälkeen siirrymme...
Arkin toimitus
Mari Turunen astuu sisään hämyiseen thaihieromoon. Häntä ajaa sama välittämisen halu kuin jo parikymppisenä opiskelijana Lontoon kaduilla. Mari tietää, että...
Arkin toimitus
Mitäs uutta OPKOssa on meneillään? Tätä työmme ystävät ja toisten yhteisöjen työntekijät aina välillä utelevat minulta. Mikä olisi hovikelpoinen...
Arkin toimitus
Tuoreimman tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista suomalaisista nuorista miehistä 32 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan. Se on kahta prosenttia vaille...
Arkin toimitus
Katri, miksi halusit vapaaehtoistyöhön juuri Afrikkaan? Olin vapaaehtoisena orpokodissa Keniassa Migorin kaupungissa lähellä Viktoriajärveä. Olin siellä...
Arkin toimitus
Anna Ojala osallistui viime keväänä DTS-opetuslapseuskouluun Mauilla, Havaijilla. Koulutus kestää tavallisesti noin viisi kuukautta ja koostuu...