Puheenjohtajuus kasvatti palvelemaan

sanni_nettiin
Sanni, 22, muutti kolme vuotta sitten Kuopioon opiskelemaan ravitsemustiedettä ja päätyi samalla mukaan OPKOn iltoihin. Sittemmin hän päätyi myös Kuopion OPKOn puheenjohtajaksi. 

– Vaikka olen ollut uskossa koko elämäni, viimeisimmän puolentoista vuoden aikana olen saanut lähentyä Jumalaa aivan uudella tavalla, ja samalla on herännyt halu olla tekemässä oma osuuteni evankeliumin eteenpäin viemiseksi.

Sanni toimi Kuopion OPKOn puheenjohtajana reilun vuoden verran aina tämän vuoden huhtikuuhun asti. Tehtävään Sanni kertoo päätyneensä puolittain sattumalta. Silloinen puheenjohtaja oli muuttamassa paikkakunnalta ja hänelle pohdiskeltiin jatkajaa.

– Mainitsin ohimennen voivani ottaa tehtävän vastaan, jos muita halukkaita ei olisi. Jonkin aikaa asiaa pohdittuani koin kuitenkin siinä myös selvää johdatusta.

 
Vaikka uudenlainen rooli vaatikin paljon opettelua ja yhdistysbyrokratian määrä yllätti, on puheenjohtajana toimiminen ollut antoisaa. Tukea käytännön kysymyksiin ja myös hengelliseen pohdintaan Sanni kertoo saaneensa Kuopion työntekijä Pekka Ryhäseltä sekä muutamalta muulta aktiivilta.

Vastuuta ja vapautta

Vastuiden kautta Sanni on huomannut myös hahmottavansa selvemmin itselleen luontevia tapoja palvella.

– Tykkään pitää jollakin tapaa lankoja käsissäni. Olen myös kokenut etenkin hartauksien pitämisen luontevaksi tavaksi olla jakamassa omasta hengellisestä kasvustani kumpuavia ajatuksia. Samoin rukouspalvelu on alkanut tuntua omalta jutulta.

Ratkaisevana Sanni pitää omalla kohdallaan sen oivaltamista, ettei palvelutehtävän tarvitse välttämättä olla mikään valmis rooli. Jumala voi käyttää juuri niillä osa-alueilla, joihin koemme suurinta paloa.

– Oma unelmani on auttaa ihmisiä ravitsemuksen kautta, ja hyväksyttyäni sen, ettei se ole vastakohta Jumalan käytössä olemiselle, olen saanut kasvaa kokonaisemmaksi. Samalla olen huomannut, että minusta löytyy potentiaalia myös muilla osa-alueilla palvelemiseen.

Henkilölle, joka pohtii olisiko hänestä johtamistehtävään, Sanni antaa muutaman ohjenuoran.

– Jos tykkäät olla aktiivisesti mukana toimimassa ja haluat vaikuttaa asioihin sekä organisoida ja hallita kokonaisuuksia, johtajuus voisi sopia sinulle. Minua johtamisessa kiehtoo se, että siinä yhdistyvät hienosti sekä vastuu että vapaus.

Artikkeli on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2016. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.