Tunnetko kutsumuksesi?

Mies löysi kotkanmunan, vei sen kotiinsa ja laittoi kanatarhaan. Kanaemo hautoi kotkanmunaa sijaisäitinä, ja lopulta siitä kuoriutui esiin kotkanpoika. Untuvikko varttui aikuiseksi ja uskoi koko elämänsä ajan olevansa kana. Niinpä se teki sitä, mitä kanat tekevät. Se kuopsutti maasta matoja ja viljanjyviä. Eräänä päivänä kotka katsoi lumoutuneena taivaalle ja näki siellä liitävän majesteettisen linnun. "Mikä tuo on?" kotka kysyi. "Se on kotka. Se kuuluu taivaalle, toisin kuin me kanat", tipu vastasi. Lopulta kotka kuoli. Se oli elänyt kanan elämän. Sen syvin unelma ja kutsumus eivät koskaan toteutuneet. - Tunnetko sinä kutsumuksesi ja elätkö sitä todeksi?

Otteita Jussi Miettisen kirjoittamasta kirjasta 3T: Tunne Jumala, tunne itsesi, tunne kutsusi. Tilaa osoitteesta: opko.fi/3t

Jumalaa ja ihmistä yhdistävät sekä halu että kyky luoda asioita. Luomisessa Jumala antoi ihmiselle – sekä miehelle ja naiselle – tehtävän viljellä ja varjella luomakuntaa. Ihmisellä oli paikka Jumalan rakkauden kyllästämässä, koko maailmaa koskevissa suunnitelmissa. Kolmannella vuosisadalla elänyt rabbi Akiva opetti, että Jumala jätti tarkoituksella luomistyönsä kesken, jotta ihminen voisi jatkaa sitä.

Työ oli alun alkaen siunaus, kutsumus. Ihminen luotiin löytämään iloa ja elämän sisältöä merkityksellisten asioiden tekemisestä Jumalan kasvojen edessä. Luomiskertomuksessa annettuun tehtävään sisältyi vapaus toimia omaa harkintaa käyttäen, luovasti. Kristitty saakin toteuttaa kutsumustansa vapaudesta käsin. Jumalalla ei ole kädessään kaukosäädintä, jolla hän ohjaisi meitä kuin robotteja. Hän ei ole myöskään tehnyt meistä toistemme kopioita, kuin samasta muotista valmistettuja piparkakkuja. Päinvastoin! Jumala on antanut ihmisille vapauden toteuttaa kutsumustaan luovasti kukin omalla tavallaan – samanaikaisesti sekä autonomisena että Jumalasta riippuvaisena. Jumala iloitsee nähdessään, miten käytämme lahjojamme ja eteemme avautuvia mahdollisuuksia. Vapauteen sisältyy myös mahdollisuus tehdä vääriä, itseämme ja toisia ihmisiä vahingoittavia valintoja.

Työ oli alun alkaen siunaus, kutsumus.

Kun näemme koko elämämme Jumalan meille antamana kutsumuksena, voi kaikki, mitä teemme, olla Jumalan ylistystä ja näin erittäin hyvää (Kol. 3:23): ”Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.”

Jeesuskin löysi kutsumuksensa

Elämän tarkoituksen ja kutsumuksen löytäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista syntiinlankeemuksen jälkeisessä maailmassa. Tästä kertoo hyvin se, että Jumalan tahdon mukaisen elämän on elänyt vain yksi ihminen – Jeesus Nasaretilainen. Myös Jeesus kasvoi oman itsensä ja kutsumuksensa tuntemisessa. Tässäkin hän on esimerkkimme.

Vaikka Kristus oli Jumala, hän oppi, varttui, kasvoi, söi ja nukkui. Hän myös rukoili, tutki kirjoituksia ja kasvoi ymmärtämään oman ainutlaatuisen kutsumuksensa Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin. Jeesus näytti, millainen Jumalan isänsydän on synnin, kuoleman ja sairauden kanssa kamppailevaa ihmiskuntaa kohtaan.

Jeesus on lihaksi tullut Jumalan sana, logos. Tämä sana tarkoittaa myös tarkoitusta. Taivaaseen astumisensa jälkeen Jeesus istuu Isän oikealla puolella ja rukoilee meidän ja koko maailman puolesta, jotta Jumalan tahto voisi toteutua. Isä meidän -rukouksessa yhdymme tähän pyyntöön: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Tämä rukous pitää sisällään myös sen, että löydämme oman kutsumuksemme ja elämme sitä todeksi.

Monta kutsumusta samassa paketissa

Kristityllä on samanaikaisesti useita kutsumuksia, jotka vaihtelevat olosuhteiden ja elämäntilanteiden mukaan. Ihminen voi olla elämänsä aikana esimerkiksi puoliso, vanhempansa omaishoitaja, lastensa äiti tai isä, naapuri, työtoveri, alainen, esimies, kunnan luottamushenkilö ja sielunhoitaja seurakunnassa. Luther opetti, että Jumala pitää ihmisistä huolta toisten ihmisten kutsumusten kautta. Parturi, telakkatyöläinen, puutarhuri, ekonomi, lakimies, autonasentaja, psykologi, opettaja, graafikko, muusikko ja yritysjohtaja voivat kokea työnsä Jumalan antamaksi kutsumukseksi, kun he tekevät työnsä toisia palvellen.

Älä hätäile

Jotta emme suotta kiirehdi asioiden edelle, on tärkeää ymmärtää, että eri elämänvaiheissa käymme läpi erilaisia kasvun vaiheita. Nuorten rinnalla kulkevan tulee rohkaista nuoria etsimään ja kokeilemaan. On hyvä muistuttaa, että aikaa on. Jokainen ihminen kasvaa ja kehittyy omalla tavallaan ja omassa ajassaan.

Kristitty toteuttaa kutsumustaan Jumalan kasvojen edessä. Jumala on kaiken elämän lähde, täydellisen hyvä ja kaiken hyvän oikea mitta. Hän on kutsumuksen etiikan sisältö. Hyvä on sitä, minkä Jumala sanoo hyväksi ja mikä on yhtenevää hänen luonteensa kanssa. Riippumatta siitä, mikä kutsumuksemme on, meidän tulee toteuttaa sitä Jumalan sanan mukaisesti. Seuraamme Jumalaa rakastamalla häntä, pitämällä häntä esikuvanamme (Ef. 5:1) ja rakastamalla lähimmäisiämme niin kuin Jumala heitä rakastaa (Matt. 22:37‒39). Kutsumuksen kautta ilmaisemme Jumalan rakkautta ja luonteenpiirteitä.

Kristitty toteuttaa kutsumustaan Jumalan kasvojen edessä.

Kun luemme Jumalan sanaa, rukoilemme ja elämme seurakuntayhteydessä, Jumala voi johdattaa meitä uusille kutsumuksen kentille myös hengellisessä palvelutehtävässä. Monet Raamatun ihmiset kasvoivat kutsumukseensa mentorointisuhteiden kautta. Mooses oli Joosuan mentori, Naomi Ruutin, Elia Elisan ja Paavali Timoteuksen. Monet Raamatun henkilöistä saivat uuden nimen, kun he ymmärsivät oman kutsunsa. Uuteen nimeen kiteytyi heidän persoonallinen elämäntehtävänsä. Mikä voisi olla sinun uusi nimesi?

Suppilomalli

Kutsumus on kuin suppilo, jonka yläpäässä on kaikkia ihmisiä koskeva alue. Alaspäin mentäessä kutsumus tarkentuu ja yksilöityy kolmeen alueeseen: yleiseen kutsumukseen, välittömään kutsumukseen ja persoonalliseen kutsumukseen.

Yleinen kutsumus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kaikkia meitä kutsutaan sekä seuraamaan Jeesusta armahdettuina syntisinä ihmisinä. Välitön kutsumus liittyy ulkoisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin, joissa elämme Jeesuksen seuraajina. Niitä emme voi aina valita, mutta niiden keskellä meitä kutsutaan tekemään yksilöllisiä ja vastuullisia valintoja Jumalan Hengen johdatuksessa. Persoonallinen kutsumus puolestaan liittyy siihen, miten meidät on rakennettu.  Vaikka Jumala on luonut kaikki omiksi kuvikseen, me kaikki olemme myös erilaisia. Me olemme jäseniä samassa ruumissa ja siksi tarvitsemme kipeästi toistemme erilaisuutta, jotta ruumis toimii kunnolla. Erilaisuutemme kuvastaa ainutlaatuisella tavalla Jumalan luonteen eri puolia. Jumalan kuvana oleminen merkitsee myös oman identiteetin löytymistä: Olen minä, en joku toinen.

Kun ihmisen persoonallisuus ja taidot kypsyvät, hänen tapansa toteuttaa kutsumustaan saa ainutlaatuisen sävyn ja soinnin. Ei ole olemassa kahta samanlaista opettajaa, insinööriä, farmaseuttia, pastoria, koti-isää, liikenaista tai taiteilijaa. Kenenkään toisen ihmisen käden tai ajatuksen jälki ei ole samanlainen kuin sinun!

 

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 1/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.