Teesejä, kyyneleitä ja avioliitto-opetusta Kirkkokansan raamattupäivässä

Teesejä, kyyneleitä ja avioliitto-opetusta Kirkkokansan raamattupäivässä

Kirkkokansan Raamattupäivä alkoi Finlandia-talossa viidesläisten herätysliikkeiden johtajien terveisillä ja rukouksella. Finlandia-taloon kokoontunut kirkkokansa kuunteli hievahvamatta järjestöjohtajien terveisiä.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoi, että viidesläiset herätysliikkeet haluavat olla kirkkokansaa ja toimia Suomen ev.lut. kirkon hyväksi. ”Parhaiten se tapahtuu opettamalla Jumalan sanaa. Joskus se tarkoittaa olemista muuallakin kuin kirkkosalissa, tällä kertaa juhlavassa Finlandia-talossa.”

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää totesi, että on ilo juhlia yhteisiä juuria. ”Mieltä kuitenkin painaa. Yhteiskuntaa ja kirkkoa revitään voimallisesti irti juuriltaan. Monenko sukupolven ajaksi maasta tulee viljelykelvotonta? Millainen on se peltotilkku, jonka jätämme jälkipolville? Tehokkain tapa tuhota kansakuntia on katkaista niiden tietoisuus historiastaan.” Pekka Mäkipää kehotti etsimään Jumalan Sanaa, rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Niin kuin Lutherkin teki.

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen muistutti kristittyjen yhteydestä: ”Kristittyjen täytyy pysyä yhdessä, puolustaa kaveria eikä olla hiljaa.”

OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen katsoi eteenpäin: ”Pelkään, että olemme menossa vaikeita aikoja kohti. Liikkeinä se tarkoittaa meille uudenlaista sopeutumista, ehkä jopa leirin ulkopuolelle menemistä. Ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan vain siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, vaan olla huolissamme myös itsestämme. Olisiko tämä Jumalalta kutsu meille palata ensi ajan rakkauteen? Kun me keskitymme Jeesukseen, meille käy todella hyvin.”

Finlandia-talon salin täyttänyt kirkkokansa yhtyi järjestöjohtajien rukoukseen herätyksen, Suomen kirkon ja koko kansan puolesta sekä nuorten ja maahamme tulleiden pakolaisten puolesta.

Rovasti, teologian tohtori Raimo Mäkelä johdatti kuulijat paikan päällä ja radioiden ääressä uskonpuhdistuksesta Jeesuksen kohtaamiseen. Hän muistutti siitä, että Luther turvautui kokonaan hänen ulkopuolellaan olevaan, hänestä riippumattomaan Jumalan sanaan. ”Koko kirkon suurin kaksoisvaara on, että vaatimuksesta tulee lahja ja lahjasta tulee vaatimus. Usko ei perustu kokemukseen, vaan kokemus perustuu uskoon.”

Raimo Mäkelän puhe päättyi virteen 261. ”Virsikirjassamme on Lutherilta 19 väkevää ja puhuttelevaa virttä. Lutherin tärkein virsi on kuitenkin virsi 261 Iloitkaa te kristityt. Se on Isän Jumalan ja Pojan Jeesuksen välistä vuoropuhelua.”

Nuoremman sukupolven terveisiä uskonpuhdistukseen ja herätysliikkeiden reformaatioon toi pastori Marko Sagulin Kangasalta. Hän lainasi formulatermejä: ”Usein me liikumme yhden herätyksen taktiikalla. Ensin oli herätys, sitten herätysliike ja lopulta pelkkä liike.” Hän viittasi Tukholman Santa Klara -kirkon kasvuun, joka alkoi kolmen naisen ja kirkkoherran rukouksista. ”Kirkon uudistus lähti siitä, että lähdettiin siihen suuntaan, mihin sillä hetkellä piti lähteä. Aina puhdistettava asia ei ole sama kuin aiemmin.” Hän muistutti myös, että erilaiset asiat johdattavat ihmisiä Jeesuksen luo: ”Meillä on erilaisia suhteita Jeesukseen ja erilaisia tapoja kohdata hänet. ”

Kirkkokansan Raamattupäivän iltapäivässä kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisivat omat teesinsä tähän päivään.

Jukka Jämsén otti teeseihinsä mallia kasvavista kirkoista: ”Ensimmäinen teesi on, että olisi uudistettava oikeasti seurakunnan toimintaa, otettava esimerkkiä kasvavista kirkoista ja elettävä samaan tapaan. Toinen teesi on, että kristityn ei tule pohtia yksinään monimutkaisia asioita, vaan tehtävä yksinkertaisia asioita yhdessä. Kolmas ja ehkä tärkein teeseistä on, että elämän tarkoitus on Kristuksen Jeesuksen läsnäolo. Jo nyt tarvitsemme Kristuksen läsnäoloon luottamista, tarvitsemme yhteisöllistä luottamusta kolmiyhteiseen Jumalaan.” Jämsén painotti myös ihmisten tavoittamista: ”Haluaisin, että jokainen meistä uskaltaisi kysyä joltakulta: saanko rukoilla puolestasi?”

Teemu Laajasalo pyysi puheenvuoronsa alkuun aikaa synnintunnustukseen. Hän halusi selventää, miksi Kirkkokansan Raamattupäivää vietetään tällä kertaa Finlandia-talossa Kallion kirkon sijaan: ”Oli aika raskas askel, kun tulin. Toisaalta on hienoa olla Finlandia-talossa Suomen juhlavuonna, mutta onhan tämä surkea juttu. Syy, minkä takia olemme täällä, on se, että avioliittokysymys on ollut Kallion seurakunnassa erityisen herkkä.” Laajasalo totesi, että objektiivisesti katsottuna tapahtuman siirtäminen oli oikea arvio, jotta hyvä ja tärkeä yhteistyö voisi jatkua.

Hänen teesinsä perustuivat Matteuksen evankeliumin kymmenenteen lukuun. ”Ensimmäinen teesini on ’Minä lähetän teidät’. Kristus lähettää meidät, ei joku muu. Toinen teesini on ’kuin lampaat susien keskelle’. Meitä ei lähetetä sisäpiirien keskelle, vaan meidän tulisi mennä sinne, minne on kaikista vaikein mennä. Kolmas teesini on ’olkaa viisaat kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset’. Meitä ei lähetetä uhriksi, vaan Kristus on uhri. Meidän tulee käyttää Jumalan antamaa lahjaa: viisautta. Meidän tulisi käyttää oveluutta evankeliumin kunniaksi.”

Keijo Rainerman kolme teesiä olivat rohkeus, uskollisuus ja iloinen erilaisuus. ”Rohkeus pitää esillä Raamattua, Jumalan Sanaa. Luopumuksen lisääntyessä on kristittyjen tehtävä olla uskollisia. Iloinen erilaisuus on se suola ja valo, joka kutsuu liittymään Jumalan kansaan.”

Kyyneleitä ja sanoja uskosta ja elämästä

Uskosta ja elämästä jakoivat Uusi tie -lehden toimittaja Mari Turunen sekä laulaja, lauluntekijä Jippu. ”Jeesus, kivun lahjan sain. Nämä haavat sulta sain, Jeesus. Nämä haavat mä sain lahjaksi vain”, hän lauloi kosketetulle yleisölle.

Turunen puolestaan kertoi tällä viikolla tapaamastaan naisesta, Isik Ablasta, joka kasvoi radikaalissa, väkivaltaisessa islamilaisessa perheessä. Aikuisena hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään persoonan, joka oli valmis rakastamaan häntä. Se oli huikea kokemus naiselle, joka ei ollut koskaan saanut kokea olevansa kenenkään silmissä arvostettu ja rakkauden arvoinen.

Turunen kertoi, että rukoillessaan Isik Abla koki Jeesuksen kysyvän häneltä niin kuin Pietarilta: ”Rakastatko sinä minua?” Hän vastasi omien sanojensa mukaan: ”Niin kuin vanha kunnon muslimi, minä vaikka kuolen sinun puolestasi”, kolme kertaa. Kolmannen kerran jälkeen hän koki Herran sanovan: ”Mitä, jos eläisit puolestani?” Kysymys oli Isik Ablalle vaikea, sillä hän ymmärsi, että hänen olisi mentävä sinne, minne ei ikinä haluaisi mennä, palattava muslimimaailmaan kertomaan Jeesuksesta. ”Nykyisin hän toimittaa ohjelmaa, joka nähdään 150 maassa. Tällaisia aseita Jeesus valitsee”, totesi Turunen.

”Eduskunta voi muuttaa avioliittolain, mutta ei luonnonlakeja eikä Jumalan sanaa.”

Finlandia-talon sali täyttyi ääriään myöten kansanedustaja Päivi Räsäsen ja rehtori Niilo Räsäsen odotetun puheen aikana.

”Yleisen ilmoituksen perusteella ymmärrämme, että ihmiskunta voi jatkua vain sen perusteella, että olemme miehiä ja naisia. Tämän ymmärtämiseen emme tarvitse Raamattua. Jokaisessa kulttuurissa on tietoisuus siitä, että avioliiton muodostaa kaksi sukupuolta. Jumalan luomistyön ja Jeesuksen opetuksen mukaisesti avioliiton muodostaa yksi nainen ja yksi mies. Tämä on myös Uuden testamentin apostolien johdonmukainen opetus”, Niilo Räsänen totesi.

Päivi Räsänen kertoi eduskunnan äänestyspäätöksellä sukupuolineutraaliksi muutetun avioliittolain muutoksen vaiheista: ”Hanketta edistettiin asteittain käyttäen tunnetarinoita ja kaapaten sanoja kiertoilmaisuiksi kuten tasa-arvoinen, sateenkaari tai rakkaus.” Hän totesi, ettei muutosta voi vähätellä todeten sen koskettavan vain marginaalista vähemmistöä: ”Sukupuolijärjestelmään perustuva ihmiskuva haastetaan laajalla rintamalla lähtien päiväkodeista ja koulusta.”

Hän sanoi, että taistelussa avioliitosta on pohjimmiltaan kysymys kristillisen uskon perustasta: luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta.

”Kristillisen avioliiton perusta on kirjoitettu Jumalan sanaan ja jokaiseen kromosomiimme.”

Räsäset halusivat myös rohkaista kristittyjä avioliittoasiassa.

”Nyt ei ole hiljaisuuden, mukavuusalueelle vetäytymisen tai yleiseen eetokseen sopeutumisen aika. Me tarvitsemme kirkossamme uskonpuhdistuksen, jossa palataan lain ja evankeliumin sanaan myös avioliiton kohdalla”, päätti Päivi Räsänen pariskunnan osuuden.

Kirkkokansan raamattupäivän järjestivät Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Opiskelija- ja koululaislähetys sekä Suomen Raamattuopisto.

Kuvat: Ilkka Kontturi